Tampereen kaupungin tulee palkata maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä vähintään väestöpohjaa vastaava määrä: runsas 3 prosenttia eri toimialojen työntekijöistä tulee olla maahanmuuttajataustaisia.

Maahanmuuttajataustaisille tamperelaisille tulee varata tietty kiintiö kesätyöpaikoista.

Syrjintä ja rasismi on tunnistettava ja niihin on puututtava tiukin toimin.

Tampereella maahanmuuttajien osuus väestömäärästä on noin 3 %. Vähän! Huolestuttavan vähän! Elinvoimainen, nykyeurooppalainen kaupunki ei tule toimeen näin homogeenisella väestöpohjalla. Vanhusväestön osuus kasvaa kaikkialla, niin myös hoivan ja huolenpidon tarve. Tampere on kasvukeskus ja kasvukeskusten asukkaisiin kuuluvat enenevässä määrin myös ne, jotka tarvitsevat mitä moninaisimmista syistä tukea ja kunnan palveluja. Palveluammatit ovat kasvava ammattisara, olivatpa ne sitten kunnan töitä tai yksityisiltä ostettuja palveluja. Kaupungin työntekijöiden ikäjakauma ja eläkkeelle lähtö ovat tiedossa, samoin valtakunnallinen ikäpyramidin muoto  - kunnan työntekijät siirtyvät myös Tampereella viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviään lähivuosina tuhansittain. Tampereella tämä koskee jopa kolmasosaa nykyisistä työntekijöistä eli noin 5000 kunnan työntekijää jää eläkkeelle lähivuosina. Kaupunki ei ole kuitenkaan tehnyt tietoista linjanmuutosta rekrytointikäytännöissään. Nyt on jo kiire, uusia tekijöitä, myös uudenlaisia, uusia ajatuksia ja näkökulmia omaavia, uusia kuntalaisia palvelevia, tarvitaan nopeasti lisää. Tampereen kaupungin työkäytännöt, ja ennen kaikkea työkulttuuri täytyy oppia, se ei tapahdu hetkessä. Jos halutaan, että kaupungin palveluilla pystytään vastaamaan ihmisten tarpeisiin, täytyy myös työntekijäkunnan rakenteen muuttua, työpaikat eivät enää siirry tamperelaisissa perheissä sukupolvelta toiselle, monenlaisuus on tulevaisuuden sana.

Maahanmuuttajien työttömyysluvut seuraavat Tampereella valtakunnallista linjaa; ne ovat noin kolminkertaiset kantaväestöön verrattuna. Kyse ei ole koulutuksen puutteesta eikä siitä ettei työnteko kiinnostaisi. Rakenteellinen syrjintä ja rasismi ilmenevät juuri näin: niin kauan kuin Matti on tarjolla, Mohammed ei saa töitä, koulutuksestaan tai pätevyydestään huolimatta. Jos tätä ilmiötä ei ymmärretä tai sitä ei haluta myöntää ja siihen ei selkeästi puututa, kasataan tulevaisuuteen katkeruutta, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, sosiaalisia ongelmia ja kuihtuva kaupunki.

Pakolais- ja turvapaikanhakijataustaiset tamperelaiset ovat käyneet läpi traumaattisia kokemuksia paetessaan omista maistaan sodan ja vainon jaloista, usein sekasortoisissa oloissa. Kotiutuminen, työpaikan löytäminen ja arkielämän järjestyminen kestää usein pitkään. Jos perisuomalainen yhteiskunta ei avaudu arjen tasolla, kotiutumista ei koskaan tapahdukaan.

Monenlainen, elävä, luova ja avoin kaupunki on miellyttävä paikka elää, mutta se on myös innovatiivinen ja menestyvä taloudellisesti. Erilaiset vähemmistöryhmät tuovat uusia näkökulmia taiteeseen, tieteeseen ja työelämään ja rikastuttavat näin koko seutukuntaa. Yhdenvertaisuuden täytyy olla myös Tampereen kantava periaate kaikilla toiminnan tasoilla.

Päivi Sinkkonen 441, Tampere, Vihreät, www.paivisinkkonen.net