Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten poliittinen tietämys on huolestuttavan heikkoa. Tutkimusryhmän johtaja Kimmo Elo on huolissaan siitä, että kuilu politiikkaa seuraavien ja sitä hylkivien välillä kasvaa kohisten.

Kiinnostus politiikkaan vähenee, kun se koetaan vaihtoehdottomaksi. Ihmiset pyrkivät toimimaan omalta kannaltaan järkevästi. Jos ja kun koetaan, että äänestämisellä ei ole vaikutusta mihinkään, ei tunnu mielekkäältä käyttää aikaansa politiikan seuraamiseen.

Suomen valtapuolueet ajavat yhtä ja samaa politiikkaa, jossa keskeistä on alistuminen EU:n määräysvaltaan. Kuvaavaa on, että kolme neljästä suomalaisesta ei osaa nimetä hallituspuolueita.

Puolueissa on myös todellisia vaihtoehtoja, mutta esim. Itsenäisyyspuolue ei ole vielä tuttu suomalaisille. Yksi syy tähän on se, että eduskunnan ulkopuolella vielä olevana se joutuu toimimaan ilman minkäänlaista julkista tukea, kun eduskuntapuolueet jakavat joka arkipäivä keskenään n. 170 000 euroa puoluetukia verovaroista.
 
Vielä pahempaa on se, että Suomesta puuttuu avoin julkinen poliittinen keskustelu. Ilman avointa julkista keskustelua ei ole toimivaa demokratiaa. Kun ei ole toimivaa demokratiaa, on harvainvalta.

Avoin keskustelu vaatii rohkeutta asettaa omat tavoitteensa alttiiksi arvostelulle ja vaihtoehdoille. Keskustelun estäminen hyödyttää väliaikaisesti niitä, jotka ovat vallassa, eivätkä jostain syystä kestä avoimuutta ja kritiikkiä.
Lienee kuitenkin selvää, että sellainen politiikka, joka ei kestä kritiikkiä, ei tule muutenkaan kestämään pitkään.

Media on vastuussa poliittisen keskustelun puutteesta. Se voi myös ottaa takaisin oman tehtävänsä ja muuttua vallanpitäjien sylikoirasta sen vahtikoiraksi. Silloin se palvelee kansalaisten etua.

Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen puhui Oulussa 6.9. Hän sanoi mm. seuraavaa:

Peruspalvelujen parantaminen on suomalaisten mielestä maan hallituksen ykköstehtävä. Tämä käy ilmi useista mielipidekyselyistä. Siksi on luonnollista, että peruspalvelut ovat kaikkien puolueiden kunnallisvaaliohjelmissa mukana.

Nykyiset hallituspuolueet ja sdp ovat vastuussa siitä, että peruspalvelut ovat kriisissä. Niiden on vastattava kysymykseen, miten ne aikovat parantaa palveluja. Palvelut eivät parane vaalipuheilla. Ne eivät parane myöskään kuntaliitoksilla.

Kuntien suuret taloudelliset ongelmat ovat seurausta EU:n määräysten alaisina toimivien eduskunnan ja hallituksen päätöksistä. Nämä ovat vetäytyneet vastuustaan peruspalvelujen rahoituksessa ja siirtäneet kunnille lisää velvoitteita.

Terveydenhoitoa ja muita peruspalveluja lamauttava kriisi on korjattavissa vain hallituksen ja eduskunnan päätöksillä, joilla kunnille maksetaan niiden tarvitsemat riittävät valtionosuudet. Rahaa löytyy vaikkapa korottamalla suurten pääomatulojen verotusta merkittävästi nykyisestä 28 prosentista.

Kuntaliitokset ovat joskus perusteltuja, mutta ne eivät ole mikään patenttiratkaisu kuntien ongelmiin. Kuntaliitosten taustalla on EU:n ajama politiikka, joka tähtää julkisten palvelujen yhä suurempaan yksityistämiseen. Tämä yksityistäminen on torjuttava, koska se merkitsee kasvavaa eriarvoisuutta.

Antti Pesonen

Puheenvuoro on jokaisen vaaliehdokkaan käyttöön tarkoitettu blogi, jossa ehdokkaat voivat vapaasti esittää mielipiteitään.  Käyttäjätunnuksen ehdokas voi pyytää omasta puoluetoimistostaan.