Tampereen kaupungin tulee palkata maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä vähintään väestöpohjaa vastaava määrä: runsas 3 prosenttia eri toimialojen työntekijöistä tulee olla maahanmuuttajataustaisia.

Maahanmuuttajataustaisille tamperelaisille tulee varata tietty kiintiö kesätyöpaikoista.

Syrjintä ja rasismi on tunnistettava ja niihin on puututtava tiukin toimin.

Tampereella maahanmuuttajien osuus väestömäärästä on noin 3 %. Vähän! Huolestuttavan vähän! Elinvoimainen, nykyeurooppalainen kaupunki ei tule toimeen näin homogeenisella väestöpohjalla. Vanhusväestön osuus kasvaa kaikkialla, niin myös hoivan ja huolenpidon tarve. Tampere on kasvukeskus ja kasvukeskusten asukkaisiin kuuluvat enenevässä määrin myös ne, jotka tarvitsevat mitä moninaisimmista syistä tukea ja kunnan palveluja. Palveluammatit ovat kasvava ammattisara, olivatpa ne sitten kunnan töitä tai yksityisiltä ostettuja palveluja. Kaupungin työntekijöiden ikäjakauma ja eläkkeelle lähtö ovat tiedossa, samoin valtakunnallinen ikäpyramidin muoto  - kunnan työntekijät siirtyvät myös Tampereella viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviään lähivuosina tuhansittain. Tampereella tämä koskee jopa kolmasosaa nykyisistä työntekijöistä eli noin 5000 kunnan työntekijää jää eläkkeelle lähivuosina. Kaupunki ei ole kuitenkaan tehnyt tietoista linjanmuutosta rekrytointikäytännöissään. Nyt on jo kiire, uusia tekijöitä, myös uudenlaisia, uusia ajatuksia ja näkökulmia omaavia, uusia kuntalaisia palvelevia, tarvitaan nopeasti lisää. Tampereen kaupungin työkäytännöt, ja ennen kaikkea työkulttuuri täytyy oppia, se ei tapahdu hetkessä. Jos halutaan, että kaupungin palveluilla pystytään vastaamaan ihmisten tarpeisiin, täytyy myös työntekijäkunnan rakenteen muuttua, työpaikat eivät enää siirry tamperelaisissa perheissä sukupolvelta toiselle, monenlaisuus on tulevaisuuden sana.

Maahanmuuttajien työttömyysluvut seuraavat Tampereella valtakunnallista linjaa; ne ovat noin kolminkertaiset kantaväestöön verrattuna. Kyse ei ole koulutuksen puutteesta eikä siitä ettei työnteko kiinnostaisi. Rakenteellinen syrjintä ja rasismi ilmenevät juuri näin: niin kauan kuin Matti on tarjolla, Mohammed ei saa töitä, koulutuksestaan tai pätevyydestään huolimatta. Jos tätä ilmiötä ei ymmärretä tai sitä ei haluta myöntää ja siihen ei selkeästi puututa, kasataan tulevaisuuteen katkeruutta, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, sosiaalisia ongelmia ja kuihtuva kaupunki.

Pakolais- ja turvapaikanhakijataustaiset tamperelaiset ovat käyneet läpi traumaattisia kokemuksia paetessaan omista maistaan sodan ja vainon jaloista, usein sekasortoisissa oloissa. Kotiutuminen, työpaikan löytäminen ja arkielämän järjestyminen kestää usein pitkään. Jos perisuomalainen yhteiskunta ei avaudu arjen tasolla, kotiutumista ei koskaan tapahdukaan.

Monenlainen, elävä, luova ja avoin kaupunki on miellyttävä paikka elää, mutta se on myös innovatiivinen ja menestyvä taloudellisesti. Erilaiset vähemmistöryhmät tuovat uusia näkökulmia taiteeseen, tieteeseen ja työelämään ja rikastuttavat näin koko seutukuntaa. Yhdenvertaisuuden täytyy olla myös Tampereen kantava periaate kaikilla toiminnan tasoilla.

Päivi Sinkkonen 441, Tampere, Vihreät, www.paivisinkkonen.net

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten poliittinen tietämys on huolestuttavan heikkoa. Tutkimusryhmän johtaja Kimmo Elo on huolissaan siitä, että kuilu politiikkaa seuraavien ja sitä hylkivien välillä kasvaa kohisten.

Kiinnostus politiikkaan vähenee, kun se koetaan vaihtoehdottomaksi. Ihmiset pyrkivät toimimaan omalta kannaltaan järkevästi. Jos ja kun koetaan, että äänestämisellä ei ole vaikutusta mihinkään, ei tunnu mielekkäältä käyttää aikaansa politiikan seuraamiseen.

Suomen valtapuolueet ajavat yhtä ja samaa politiikkaa, jossa keskeistä on alistuminen EU:n määräysvaltaan. Kuvaavaa on, että kolme neljästä suomalaisesta ei osaa nimetä hallituspuolueita.

Puolueissa on myös todellisia vaihtoehtoja, mutta esim. Itsenäisyyspuolue ei ole vielä tuttu suomalaisille. Yksi syy tähän on se, että eduskunnan ulkopuolella vielä olevana se joutuu toimimaan ilman minkäänlaista julkista tukea, kun eduskuntapuolueet jakavat joka arkipäivä keskenään n. 170 000 euroa puoluetukia verovaroista.
 
Vielä pahempaa on se, että Suomesta puuttuu avoin julkinen poliittinen keskustelu. Ilman avointa julkista keskustelua ei ole toimivaa demokratiaa. Kun ei ole toimivaa demokratiaa, on harvainvalta.

Avoin keskustelu vaatii rohkeutta asettaa omat tavoitteensa alttiiksi arvostelulle ja vaihtoehdoille. Keskustelun estäminen hyödyttää väliaikaisesti niitä, jotka ovat vallassa, eivätkä jostain syystä kestä avoimuutta ja kritiikkiä.
Lienee kuitenkin selvää, että sellainen politiikka, joka ei kestä kritiikkiä, ei tule muutenkaan kestämään pitkään.

Media on vastuussa poliittisen keskustelun puutteesta. Se voi myös ottaa takaisin oman tehtävänsä ja muuttua vallanpitäjien sylikoirasta sen vahtikoiraksi. Silloin se palvelee kansalaisten etua.

Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat ennen kaikkea välittäviä aikuisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita nuorista ja heidän elämästään ja auttavat nuoria löytämään oman polkunsa silloinkin, kun maailma tuntuu nuoresta kaoottiselta ja nuori kokee

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen puhui Oulussa 6.9. Hän sanoi mm. seuraavaa:

Peruspalvelujen parantaminen on suomalaisten mielestä maan hallituksen ykköstehtävä. Tämä käy ilmi useista mielipidekyselyistä. Siksi on luonnollista, että peruspalvelut ovat kaikkien puolueiden kunnallisvaaliohjelmissa mukana.

Nykyiset hallituspuolueet ja sdp ovat vastuussa siitä, että peruspalvelut ovat kriisissä. Niiden on vastattava kysymykseen, miten ne aikovat parantaa palveluja. Palvelut eivät parane vaalipuheilla. Ne eivät parane myöskään kuntaliitoksilla.

Kuntien suuret taloudelliset ongelmat ovat seurausta EU:n määräysten alaisina toimivien eduskunnan ja hallituksen päätöksistä. Nämä ovat vetäytyneet vastuustaan peruspalvelujen rahoituksessa ja siirtäneet kunnille lisää velvoitteita.

Terveydenhoitoa ja muita peruspalveluja lamauttava kriisi on korjattavissa vain hallituksen ja eduskunnan päätöksillä, joilla kunnille maksetaan niiden tarvitsemat riittävät valtionosuudet. Rahaa löytyy vaikkapa korottamalla suurten pääomatulojen verotusta merkittävästi nykyisestä 28 prosentista.

Kuntaliitokset ovat joskus perusteltuja, mutta ne eivät ole mikään patenttiratkaisu kuntien ongelmiin. Kuntaliitosten taustalla on EU:n ajama politiikka, joka tähtää julkisten palvelujen yhä suurempaan yksityistämiseen. Tämä yksityistäminen on torjuttava, koska se merkitsee kasvavaa eriarvoisuutta.

Antti Pesonen

Puheenvuoro on jokaisen vaaliehdokkaan käyttöön tarkoitettu blogi, jossa ehdokkaat voivat vapaasti esittää mielipiteitään.  Käyttäjätunnuksen ehdokas voi pyytää omasta puoluetoimistostaan.